13. elokuuta 2011

Festihval - Festiwhale - Valasjuhla

Valastapaaminen Lofooteilla
Ensimmäinen valastapaaminen " DIY Whalefestival" Lofooteilla keräsi yhteen noin kaksikymmentä tutkijaa, musiikkoa, taiteilijaa sekä muita valaiden ystäviä pieneen saareen Henningsvaerin kupeeseen. Suunnittelemme ensi vuodeksi uutta valas-aiheista tapaamista, jolla saisimme tavoitettua laajempaa yleisöä, varsinkin norjalaisisa lapsia, nuoria ja kasvattajia. Nyt juhlistimme valaita lähes ilman norjalaisia.

Osallistujat tarkkailivat valaita pienryhmissä kiikareilla ja kuunntelulaitteilla purjehtien ja Zodiac-kumiveneellä. Näimme vilauksia pyöriäisistä, valkokylkidelfiineistä ja miekkavalaista. Kuuntelemalla saimme tuntuman voimakkaasta äänisaasteesta merenpinnan alla: sekoitus erilaisten moottoreiden jylinää läheltä ja kaukaa. Meriretkien jälkeen jokainen osallistuja arvostaa suunnattomasti Henningsvaerissa tutkimusasemaansa pitävän Heike Vestersin tekemää työtä valaiden käyttäytymisen parissa: yksin hänen valaiden kommunikaatiota huikean tarkasti taltioivien äänitysten metsästämiseen on kulunuta tuhansia tunteja odotusta, satoja merimatkoja ilman valaanpyrstön heilahdustakaan. Meri on suuri. Valaiden tiet tutkimattomat.

Umru Rothenberg, Heike Vesters (Ocean-Sounds) , Osma Kortetjärvi, prof. Jarle.T.Nordeide (UiN, Bodö)

Pyöritimme valas-aiheista ohjelmaa Henningsvaerin keskustassa Ocean Soundin -tiloissa: esitelmiä, elokuvia, tarinankerrontaa sekä valasmusiikkia ulkona laiturilla. Jatkossa kutsumme tätä taiteen ja tieteen yhteisvoimin synnytettyä tapahtumaa valastapaamiseksi. Festivaali- nimitys johtanee harhaan, vaikka juhlistammekin suuria hengenheimolaisiamme muusikin, taiteen ja tieteen keinoin.
Festihval tai festiwhale sopisi mielestäni valasjuhla-tapahtuman nimeksi, mutta taitaa olla niin, että sanoilla leikittely ja leikin ymmärtäminen on vain yksin suomenkielen rikkaus  sekä ominaisuus.

Tapahtuman tavoite on lakkauttaa valaanmetsästys ilman että puhumme valaanmetsästyksestä. Keskitymme valaiden elämään, tuntemattomiin sukulaissieluihimme, joiden ääntely ja kommunikaatio ovat yhtäläistä maapallon muihin eläimiin verrattuna vain ihmisen kanssa. Puhumme valaiden laulusta, runoudesta, kommunikaatiosta, valasperheiden sosiaalisesta elämästä, valaiden elämänkaaresta. Kerromme vanhoja valastarinoita, joissa ihmiset ja valaat kohtaavat ja kommunikoivat.
Lasse-Marc Riek soitti äänimaisemaa joka koostui miekkavalaiden ja pallopäävalaiden ääntelystä.   
Fyysikko ja valasaktivisti Rauno Lauhakangas (CERN) esitelmä valaiden kommunikaation visualisoimisest
Rauno Lauhakangas esitteli meille ihmisten ja valaiden muinaista kommunikaatiota mm vanhoja kalliomaalauksia ja kalevalaisia kansanrunoja tulkiten.
Rauno´s Whale Watching Web and Whale Encyclopedia
















Rauno on kehitellyt valaiden ääntelyä kolmiulotteiseksi kuvaksi muuntavaa laitetta eli  "valaskielenkääntäjää".  Ei niin, että hän väittäisi kuvien olevan yksi yhteen valaiden kommunikaation kanssa. Laite havainnollistaa oletusta, jossa  ääniaallot muodostavat valaiden aivoissa ja mielikuvissa moniulotteista visualisointia informaatiota maisemasta, viestin lähettäjästä, ryhmästä, ympäröivästä valaan todellisuudesta, ehkä tunteista ja estetiikasta.
( sivumennen: mielenkiintoista, sillä kotiin tultuani luin uutisen, jossa kerrottiin sokeille ihmisille  kehitetystä 3d laitteesta joka muuntaa ympäristöä äänen avulla kolmiulotteisiksi visioiksi - kuin valaannäkölasit Raunon teoriaa mukaillen.)

talk by Prof. M. Timme & Dr. Jan Nagler (MPI): uusia metodeja valaiden ääntelyn analysointiin ysikkasta ja harvinaisten/kadonneiden kielten tutkimuksesta. 
Valaan kommunikaatio on monimutkaista ja sävyiltään rikasta sisältäen mm. valaiden yksilökohtaisia signeerauksia, koodeja.  Heike Vesterin valmisteilla olevan väitöskirjan Göttingenin (Saksa) yliopiston fysiikan laitokselle yksi tavoite onkin määritellä valaiden ääntely kieleksi.

Filosofi David Rothenberg ja poikansa Umru Rothenberg soittavat valasmusiikkia Ocean Sounds -aseman edustalla

Valaiden lahtaus ja norjalaiset lahtivalaat
Voiko valaista puhua ilman valaiden metsästystä, joka käsittämättömästä syystä jatkuu voimallisena ja jopa uudelleen voimistuvana juuri pohjoismaissa?

Se on vaikeaa. Norjalaiset tappavat lahtivalaita (minke whale). Lahtivalaat ovat suuria hetulavalaita, jotka käyvät lisääntymässä trooppisilla merillä maapallon eteläisellä pallonpuoliskolla ja palaavat kantavina ruokailemaan pohjoisen ravinnerikkaille merille -päätyäkseen lahdattavaksi! Voitteko kuvitella mitään muuta nisäkästä sallittavan metsästettävän kantavana? Ei armoa, eikä kunnioitusta näiden valaiden kymmeniä tuhansia merimaileja kestäville valelluksille. Norjalaisten pyyntikiintiö on tänä vuonna suurempi kuin koskaan sitten vuoden -86 valaiden metsästyksen kieltävän kansainvälisen sopimuksen, yli 1300 yksilöä. Näistä useat ovat kantavia. Lisäksi lahtauksen seurauksena mereen jää kuolemaan "huonoja osumia" tai saaliksi jääneitä "liian pieniä" valaita - nämä, jos joku ne löytää ja vaivautuu raportoimaan, huomioidaan kiintiöissä. Valaanpyyntialuksilla ei enää matkusta ulkopuolista tarkkailijaa tai eläinlääkintä-asiantuntijaa.
Valaanpyyntialuksen tunnistaa "variksen pesästä" eli tähystystornista (jossa musta vyö), sekä norjalaisten lahjasta maailmalle:  automaattisesta, valaan sisällä räjähtävästä harppuunasta.
Lahtivalas on edelleen vaarantunut laji kansainvälisessä luokituksessa, mutta norjalaisten "omien tutkimustensa" mukaan, jotka eivät ole julkisia, kanta on elpynyt riittävästi ja norjalainen metsästys on "kestävää". Maailmassa ei ole yhtään valaslajia joka olisi tieteellisesti todistettavasti elpynyt sellaiselle populaatiotasolle joka kestäisi metsästystä.

Minke whale
finnish = english:
lahti = bay, cove, butcher, slaughter
lahti valas (lahtivalas) = minke whale

Suomenkielinen nimi valaalle on LAHTIvalas. Nimitys antaa mielikuvan valaan olevan "syntyneen lahdattavaksi" tai "se tavallisin lahti", saalis, valaanmetsästäjälle. Sana lahti on suomalais-ugrilainen kantasana ja tarkoittaa meren tai järven muodostelma, jossa vesi työntyy pitkälle mantereeseen kuuluvien maa-alueiden väliin , englanniksi bay tai cove. Kielessämme lahti tarkoittaa myös teuraseläintä ja teurastusta : lahti, lahtaus, lahdata. Nykysuomessa sana sisältää ajatuksen massateurastuksesta, eli samanaikaisesti teurastetaan useita eläimiä tai yksittäisen eläimen erityisen raa´asta teurastuksesta. Sattumaa?
Sana lahti (muodostelma vedessä) on todennäköisesti antanut nimen valaalle - eikä päinvastoin: valaiden massateurastus nimen luonnonmuodostumalle. Valaiden metsästys lahdissa on mahdollisesti synnyttänyt lahti-sanalle uuden merkityksen. Lahti teurastus-merkityksessä on näin ollen ollut yhtä kauan käytössä, kuin on harjoitettu valaiden pyyntiä lahdissa.

Ruotsin kielessä minke whale on lahtivalas eli vikval. Kyky erottaa eri valaslajit toisistaan ei ole ollut valaanmetsästäjien vahvuuksia; norjankielinen minkevhal on mahdollisesti saanut nimensä kuuluisalta valaanmetsästäjältä Meincke  -nimeltään, joka erehtyi luulemaan lahtivalasta sinivalaaksi.

Perinteitä kunnioittaen lahtaus jatkuu
Lahtaus on elävää perinnettä: perinnelahtaajat niin Fär-saarilla kuin Japanissakin ajavat delfiinit ja pallopäävalaat (Pilot whales) sukuryhmineen lahtiin, sulkevat lahdensuut ja teurastava kaikki eläimet julmasti teräaseella niskaan lyöden, silpoen. Tämä on sallittua EU:ssa ja pohjoismaissa "perinteen vuoksi". Jos haluat, niin löydät videomateriaalia tästä perinteestä youtubesta. En halua liittää linkkiä tähän, niin on karmivaa katsottavaa. Jos et ole nähnyt elokuvaa Cove, niin katso! Tässä myös Seashepherdien linkki "operaatio Fär-saaret". Googlaamalla Pilot whales saat osumina etupäässä tietoa pallopäävalaiden kohtaloista Fär-saarelaisten jokavuotisessa lahtausrituaalissa.

Biologisesta näkökulmasta lahtaamisessa menetetään lähes aina yksi kokonainen geenipooli. Pallopäävalaat ovat sosiaalisia ja toisistaan huolehtivia valaita, jotka pystyttelevät äidinpuoleisissa suurissa sukuryhmissä koko elinikänsä. Pallopäävalaita on tutkittu vähän ja niistä on niukasti tietoa saatavilla. Yksi merkittävimmistä pallopäävalas-tutkijoista on tällä hetkellä juuri Heike Vesters.

Monille pallopäävalaat ovat tulleet tutuiksi valaiden rantautumisista kertovien uutisten kautta. Pallopäävalaiden sosiaaliset siteet ovat yksi selitys juurin niiden usein toistuville massarantautumisille. Yksi sairas yksilö, ja sen tarve hengittää, saattaa vetää mukaansa koko lauman vaaralliselle matalikolle. Pallopäävalaiden ääntely on ehkä ryhävalaan laulun jälkeen yksi kaikkein monimuotoisimmista. Kuulon merkitys on eläimille valtava ja kuuloelimet erittäin herkät. Usein rantautumisen alkusysäyksinä pidetäänkin kuuloelimen vaurioitumista ehkä sukellusveneiden ja laivojen kaikuluotauksista tai merenalaisista räjähdyksistä ja järistyksistä. Myös lahtien rehevöityminen on lisännyt korvien parasiittiongelmia. Viimeisin massarantautuminen on nähty Skotlannissa (linkissä artikkeli joka myös valaisee pallopäävalaiden sosiaalista käyttäytymistä).

Lahtausta suurilla vesillä
Valaiden ajaminen ja sulkeminen lahtiin teurastettavaksi on ollut helpoin tapa lahdata laumoittain liikkuvia valaita. Usein lahtauksen kohteeksi ovat joutuneet juuri matrilineaarisissa perhelaumoissa vaeltava valaat, jotka kerääntyvät lisääntymään ja synnyttämään lämpimiin merenlahtiin ja jokiin: pallopäävalaiden lisäksi ainakin miekkavalaat ja maitovalaat.

Joidenkin suurvalaiden lahtaus on ollut myös erityisen helppoa isoilla vesillä ja pyyntialuksista käsin valaiden käyttäytymisen vuoksi: valaat eivät jätä perheenjäseniään tai kumppaneitaan pulaan, vaan auttavat toisiaan henkensä kaupalla. Juuri tämä empaattinen ja sosiaalinen ominaisuus mahdollisti suurimman hammasvalaan, kaskelotin, teurastamisen sukupuuton partaalle. Kun yksi kaskelotti saatiin harppuunan päähän rimpuilemaan, muut riensivät auttamaan ja näin metsästäjät saivat poimittua harppuunoillaan yhden toisensa jälkeen. Kaskelotti eli sperm whale on se, jonka pääkopasta saadaan puhdasta öljyä, spermaseettia, noi 8 tynnyriä. Mainita voi vielä että valaat eivät suinkaan kuole harppuunaan, joka nykyään räjähtää valaan sisällä, vaan se lopuksi hukutetaan. Salliiko norjalaiset hirvieläimille tämän saman?

Valaanpäävaha eli spermaceti on Eu:n tullivapaiden maataloustuotteiden luettelossa nro: 1521
Merkillistä, miksi kukaan vielä haluaa lahdata valaita? Metsästys näyttäytyy täysin kannattamattomana puuhana ja Norja tukee runsaskätisesti valaan metsästystä. Valaan liha sisältää huikean korkeita ympäristömyrkkypitoisuuksia: kadmiumia, lyijyä, dioksiineja. Grönlannissa valaan ja hylkeen lihan syönti on johtanut tilanteeseen jossa lasten imettäminen on kiellettyä äidin rintamaidon korkeiden myrkkypitoisuuksien takia. Mihin perustuu puolestaan japanilaisten tieteellinen metsästys? Tosin tänä vuonna Seashepherdit saivat erävoiton, Japanilaiset keskeyttivät lahtauksen eteläisellä Tyynellä merellä. Onko kiinnostus valaisiin taloudellinen? Mahdollisesti uusi (tai uusvanha) luonnonresurssi lääke- , kemian- ja varsinkin voiteluaineteollisuudelle. Olen kirjoittanut tästä aiemminkin: valaan öjyt sisältävät yhden luonnon pisimmän ja stabiilimman molekyyliketjun. Öljyjen estereitä ja muita kemiallisesti eristettyjä öljyjen ainesosia käytetään polymerisaation (muovit) sekä syntetisaation ainesosina. Miksi EU:n tullivapaiden maataloustuotteiden luettelossa spermaceti eli valaanpäävaha tai -öljy on ylipäätään mukana ja numerolla 1521?

Kolmen maan lahtimarssi
Tämän vuotinen IWC-kokous päättyi kalabaliikkiin: Islanti, Norja ja Japani marssivat ulos estääkseen äänestyksen Brasilian ja Argentiinan ajaman eteläiselle Atlantille perustettvasta valaiden suojelualueesta. Miksi ihmeessä? Yksi asia on selvää: maailman ihmisten suuri enemmistö ja myös valtioiden enemmistö eivät hyväksy valaiden metsästystä. Mistä valassodassa on oikeasti kyse?

Voiko ihmisen "elinkeinotoiminnalla" olla muita vaikuttimia kuin raha? Epäilen.
Siksi tukekaamme valasturismia. Kuunnellaan valaiden laulua, valasmusiikkia. Hakeudutaan katsomaan ja kuuntelemaan näitä ihmeellisiä meren otuksia, joista tiedämme niin vähän. Tiedämme että valasturismiinkin liittyy ongelmia, joista eläinsuojelijat ovat kiivaita, mutta yhteisiä sääntöjä yritetään luoda koko ajan.

Ensi vuonna järjestämme toisen kansainvälinen valastapahtuman Lofooteilla: valaan laulun, kommunikaation ja sosiaalisen elämän ympärillä. Meillä on heistä paljon opittavaa!





Sitä ennen: valasjurtta pystytetään Turun kansainvälisille  kirjamessuille: 30.9 - 2.10.2011
mukana ainakin David Rothenberg, Rauno Lauhakangas ja allekirjoittanut. Valasmusiikkia ja -tarinoita sekä mielenkiitoista tietoa valaiden ja ihmisten välisestä ikiaikaisesta kommunikaatiosta. 


Lisää valaista ja valasturismista tästä