Runon, tarinoiden ja hiljaisuuden jurtta Turun kirjamessuilla 5-7.10

Hiljaisuuden jurtta täynnä tarinaa, matkoja, runoutta ja rakkautta.
5-7.10.2012 Turku

Ohjelma jurtassa (linkistä mesaujen koko ohjelma):

Jurtta (A-halli) Perjantai 5.10.

11.00 Hiljaisuuden jurtta
12.00
Runojurtta. Runoviikko ry esittää, Varsinais-Suomen runokimara: runoilijat Tommi Parkko, Satu Haapala, Kimmo Leijala, Susinukke, Juha Kulmala, Tuula Sandström, Asko Lehtonen, Helianne Kallio, Sami Liuhto, Tapani Kinnunen, Veera Kivijärvi, Kalle Talonen, Mika Kivelä ja Esa Hirvonen
13.30
Runoilija Tommi Parkko: Runouden ilmiöitä (Avain). Haastattelija Tiina Aalto
14.00
Kirjailija Sini Kiuas: Kirjoittajakalenteri (Avain). Haastattelija Katja Jalkanen
14.30
Sanasadon syksy! Kustantaja Erkki Kiviniemi (Sanasato) kertoo legendaarisen Colin Wilsonin kirjasta: Sivullinen ihminen, josta on ilmestynyt pokkaripainos. Paikalla myös kirjailija Rauha Kejonen: Huuto, sekä runoilijat Heikki Jalava: Maailma on jälleen vieraampi, Juha Rautio: Häkki ja Joona Ruusuvuori: Ambulansseja taivaalla
15.00
Taiteilija Tiiti Mendelin ja taiteilija Tuula Nikulainen keskustelevat Siperian matkoista Tiitin käsintehtyjen matkakirjojen pohjalta.
15.30
Volgan mutkasta Siperiaan. M.A.Castrenin seura esittää suomalais-ugrilaisia kansoja esitteleviä elokuvia
16.00
Runojurtta: Runoviikko ry esittää Nauravat runoilijat/The Laughing Poets: Harri Hertell, DXXXA D, Risto Koo, Esa Hirvonen, Dirk Huelstrunk, Kate Fox ja Riina Särkilahti

Jurtta (A-halli) Lauantai 6.10.

11.00
Kirjailija Seppo Järvinen kertoo matkakirjastaan Rukki, mantra ja piilaakso (Enostone)
11.30
Kirjailija Gerdur Kristny (Islanti) keskustelee kirjastaan Verikaviot (Savukeidas) kirjailija Tapio Koivukarin kanssa ja lukee runojaan
12.00
WSOY:n ja Tammen runotunnit: runoilijat Anne Hänninen: Hiekkaleijat, Lauri Otonkoski: Origami, Aki Luostarinen: Ajan olo ja Marianna Kurtto: View-master, Aki Salmela: Vanitas, Merja Virolainen: Valloittaja. Haastattelijat Anna-Riikka Carlson ja Esa Silander
14.00
Volgan mutkasta Siperiaan (SKS). Dosentti Ildiko Lehtinen, toimittaja Kirsi Moring sekä professori Sirkka Saarinen kertovat kirjastaan. Haastattelija toimittaja Jukka Mallinen
14.30
Eesti Päivälehden toimittaja ja kirjailija Rein Sikk (Viro) ja toimittaja Harri Rinne keskustelevat Sikkin kirjasta Minu Ugrimurti
15.00
Volgan mutkasta Siperiaan. M.A.Castrenin seura esittää suomalais-ugrilaisia kansoja esitteleviä elokuvia
15.30
Kirjailija Matti Rämö: Polkupyörällä Jäämerelle (Minerva). Haastattelija ex-kansanedustaja Janina Andersson.
16.00
Corto Maltese Siperiassa (Jalava). FK Heikki Kaukoranta kertoo. Corto Maltese-fanitapaaminen
16.45
Elämän korjaajat. Kädentaitojen ylistys. Suomentaja Tuukka Tomperi ja moottoripyöräilyn asiantuntija Esa Almgren esittelevät Matthew B. Crawfordin kirjoittamaa elämäntaidon ja uuden elämäntavan bestselleriä. (niin & näin -kirjat)
17.15
Eroottisen runouden kavalkadi. Runoilija J.K.Ihalainen virolaisine ja suomalaisine ystävineen

Valaita metsästetään Norjassa keväästä syksyyn

uusintabloggaus viime vuodelta:

Valaiden lahtaus ja norjalaiset lahtivalaat

Voiko valaista puhua ilman valaiden metsästystä, joka käsittämättömästä syystä jatkuu voimallisena ja jopa uudelleen voimistuvana juuri pohjoismaissa?

Se on vaikeaa. Norjalaiset tappavat lahtivalaita (minke whale). Lahtivalaat ovat suuria hetulavalaita, jotka käyvät lisääntymässä trooppisilla merillä maapallon eteläisellä pallonpuoliskolla ja palaavat kantavina ruokailemaan pohjoisen ravinnerikkaille merille -päätyäkseen lahdattavaksi! Voitteko kuvitella mitään muuta nisäkästä sallittavan metsästettävän kantavana? Ei armoa, eikä kunnioitusta näiden valaiden kymmeniä tuhansia merimaileja kestäville valelluksille. Norjalaisten pyyntikiintiö on tänä vuonna suurempi kuin koskaan sitten vuoden -86 valaiden metsästyksen kieltävän kansainvälisen sopimuksen, yli 1300 yksilöä. Näistä useat ovat kantavia. Lisäksi lahtauksen seurauksena mereen jää kuolemaan "huonoja osumia" tai saaliksi jääneitä "liian pieniä" valaita - nämä, jos joku ne löytää ja vaivautuu raportoimaan, huomioidaan kiintiöissä. Valaanpyyntialuksilla ei enää matkusta ulkopuolista tarkkailijaa tai eläinlääkintä-asiantuntijaa.

Valaanpyyntialuksen tunnistaa "variksen pesästä" eli tähystystornista, sekä norjalaisten lahjasta maailmalle:  automaattisesta, valaan sisällä räjähtävästä harppuunasta.

Lahtivalas on edelleen vaarantunut laji kansainvälisessä luokituksessa, mutta norjalaisten "omien tutkimustensa" mukaan, jotka eivät ole julkisia, kanta on elpynyt riittävästi ja norjalainen metsästys on "kestävää". Maailmassa ei ole yhtään valaslajia joka olisi tieteellisesti todistettavasti elpynyt sellaiselle populaatiotasolle joka kestäisi metsästystä.

Minke whale

finnish = english:

lahti = bay, cove, butcher, slaughter

lahti valas (lahtivalas) = minke whale

Suomenkielinen nimi valaalle on LAHTIvalas. Nimitys antaa mielikuvan valaan olevan "syntyneen lahdattavaksi" tai "se tavallisin lahti", saalis, valaanmetsästäjälle. Sana lahti on suomalais-ugrilainen kantasana ja tarkoittaa meren tai järven muodostelma, jossa vesi työntyy pitkälle mantereeseen kuuluvien maa-alueiden väliin , englanniksi bay tai cove. Kielessämme lahti tarkoittaa myös teuraseläintä ja teurastusta : lahti, lahtaus, lahdata. Nykysuomessa sana sisältää ajatuksen massateurastuksesta, eli samanaikaisesti teurastetaan useita eläimiä tai yksittäisen eläimen erityisen raa´asta teurastuksesta. Sattumaa?

Sana lahti (muodostelma vedessä) on todennäköisesti antanut nimen valaalle - eikä päinvastoin: valaiden massateurastus nimen luonnonmuodostumalle. Valaiden metsästys lahdissa on mahdollisesti synnyttänyt lahti-sanalle uuden merkityksen. Lahti teurastus-merkityksessä on näin ollen ollut yhtä kauan käytössä, kuin on harjoitettu valaiden pyyntiä lahdissa.

Ruotsin kielessä minke whale on lahtivalas eli vikval. Kyky erottaa eri valaslajit toisistaan ei ole ollut valaanmetsästäjien vahvuuksia; norjankielinen minkevhal on mahdollisesti saanut nimensä kuuluisalta valaanmetsästäjältä Meincke  -nimeltään, joka erehtyi luulemaan lahtivalasta sinivalaaksi.

Perinteitä kunnioittaen lahtaus jatkuu

Lahtaus on elävää perinnettä: perinnelahtaajat niin Fär-saarilla kuin Japanissakin ajavat delfiinit ja pallopäävalaat (Pilot whales) sukuryhmineen lahtiin, sulkevat lahdensuut ja teurastava kaikki eläimet julmasti teräaseella niskaan lyöden, silpoen. Tämä on sallittua EU:ssa ja pohjoismaissa "perinteen vuoksi". Jos haluat, niin löydät videomateriaalia tästä perinteestä youtubesta. En halua liittää linkkiä tähän, niin on karmivaa katsottavaa. Jos et ole nähnyt elokuvaa Cove, niin katso! Tässä myös Seashepherdien linkki "operaatio Fär-saaret". Googlaamalla Pilot whales saat osumina etupäässä tietoa pallopäävalaiden kohtaloista Fär-saarelaisten jokavuotisessa lahtausrituaalissa.

Biologisesta näkökulmasta lahtaamisessa menetetään lähes aina yksi kokonainen geenipooli. Pallopäävalaat ovat sosiaalisia ja toisistaan huolehtivia valaita, jotka pystyttelevät äidinpuoleisissa suurissa sukuryhmissä koko elinikänsä. Pallopäävalaita on tutkittu vähän ja niistä on niukasti tietoa saatavilla. Yksi merkittävimmistä pallopäävalas-tutkijoista on tällä hetkellä juuri Heike Vesters.

Monille pallopäävalaat ovat tulleet tutuiksi valaiden rantautumisista kertovien uutisten kautta. Pallopäävalaiden sosiaaliset siteet ovat yksi selitys juurin niiden usein toistuville massarantautumisille. Yksi sairas yksilö, ja sen tarve hengittää, saattaa vetää mukaansa koko lauman vaaralliselle matalikolle. Pallopäävalaiden ääntely on ehkä ryhävalaan laulun jälkeen yksi kaikkein monimuotoisimmista. Kuulon merkitys on eläimille valtava ja kuuloelimet erittäin herkät. Usein rantautumisen alkusysäyksinä pidetäänkin kuuloelimen vaurioitumista ehkä sukellusveneiden ja laivojen kaikuluotauksista tai merenalaisista räjähdyksistä ja järistyksistä. Myös lahtien rehevöityminen on lisännyt korvien parasiittiongelmia. Viimeisin massarantautuminen on nähty Skotlannissa (linkissä artikkeli joka myös valaisee pallopäävalaiden sosiaalista käyttäytymistä).

Lahtausta suurilla vesillä

Valaiden ajaminen ja sulkeminen lahtiin teurastettavaksi on ollut helpoin tapa lahdata laumoittain liikkuvia valaita. Usein lahtauksen kohteeksi ovat joutuneet juuri matrilineaarisissa perhelaumoissa vaeltava valaat, jotka kerääntyvät lisääntymään ja synnyttämään lämpimiin merenlahtiin ja jokiin: pallopäävalaiden lisäksi ainakin miekkavalaat ja maitovalaat.

Joidenkin suurvalaiden lahtaus on ollut myös erityisen helppoa isoilla vesillä ja pyyntialuksista käsin valaiden käyttäytymisen vuoksi: valaat eivät jätä perheenjäseniään tai kumppaneitaan pulaan, vaan auttavat toisiaan henkensä kaupalla. Juuri tämä empaattinen ja sosiaalinen ominaisuus mahdollisti suurimman hammasvalaan, kaskelotin, teurastamisen sukupuuton partaalle. Kun yksi kaskelotti saatiin harppuunan päähän rimpuilemaan, muut riensivät auttamaan ja näin metsästäjät saivat poimittua harppuunoillaan yhden toisensa jälkeen. Kaskelotti eli sperm whale on se, jonka pääkopasta saadaan puhdasta öljyä, spermaseettia, noi 8 tynnyriä. Mainita voi vielä että valaat eivät suinkaan kuole harppuunaan, joka nykyään räjähtää valaan sisällä, vaan se lopuksi hukutetaan. Salliiko norjalaiset hirvieläimille tämän saman?

Valaanpäävaha eli spermaceti on Eu:n tullivapaiden maataloustuotteiden luettelossa nro: 1521

Merkillistä, miksi kukaan vielä haluaa lahdata valaita? Metsästys näyttäytyy täysin kannattamattomana puuhana ja Norja tukee runsaskätisesti valaan metsästystä. Valaan liha sisältää huikean korkeita ympäristömyrkkypitoisuuksia: kadmiumia, lyijyä, dioksiineja. Grönlannissa valaan ja hylkeen lihan syönti on johtanut tilanteeseen jossa lasten imettäminen on kiellettyä äidin rintamaidon korkeiden myrkkypitoisuuksien takia. Mihin perustuu puolestaan japanilaisten tieteellinen metsästys? Tosin tänä vuonna Seashepherdit saivat erävoiton, Japanilaiset keskeyttivät lahtauksen eteläisellä Tyynellä merellä. Onko kiinnostus valaisiin taloudellinen? Mahdollisesti uusi (tai uusvanha) luonnonresurssi lääke- , kemian- ja varsinkin voiteluaineteollisuudelle. Olen kirjoittanut tästä aiemminkin: valaan öjyt sisältävät yhden luonnon pisimmän ja stabiilimman molekyyliketjun. Öljyjen estereitä ja muita kemiallisesti eristettyjä öljyjen ainesosia käytetään polymerisaation (muovit) sekä syntetisaation ainesosina. Miksi EU:n tullivapaiden maataloustuotteiden luettelossa spermaceti eli valaanpäävaha tai -öljy on ylipäätään mukana ja numerolla 1521?

Kolmen maan lahtimarssi

Viime vuotinen IWC-kokous päättyi kalabaliikkiin: Islanti, Norja ja Japani marssivat ulos estääkseen äänestyksen Brasilian ja Argentiinan ajaman eteläiselle Atlantille perustettvasta valaiden suojelualueesta. Miksi ihmeessä? Yksi asia on selvää: maailman ihmisten suuri enemmistö ja myös valtioiden enemmistö eivät hyväksy valaiden metsästystä. Mistä valassodassa on oikeasti kyse?

Voiko ihmisen "elinkeinotoiminnalla" olla muita vaikuttimia kuin raha? Epäilen.

Siksi tukekaamme valasturismia. Kuunnellaan valaiden laulua, valasmusiikkia. Hakeudutaan katsomaan  ja kuuntelemaan näitä ihmeellisiä meren otuksia, joista tiedämme niin vähän. Tiedämme että valasturismiinkin liittyy ongelmia, joista eläinsuojelijat ovat kiivaita, mutta yhteisiä sääntöjä yritetään luoda koko ajan.

Juttuni valaidentarkkailuturismista Azoreilla

Norwegian whaling/Greenpeace

Norjalaiset ovat nostaneet 2012 valaskiintiötä, tavoitteena 1286 lahtivalasta, vaikka aikaisempia kiintiöitä on ollut vaikea saavuttaa. Norjalaisten valaanmetsästäjien mukaan johtuen huonoista sääoloista.